Runojen tulkintaa ja viikinkien taruja
Yhteiskuntaopissa tutustuttiin Taitoaukeamalla kahteen erilaiseen ammattiin, uraohjausta antavan yrittäjän ja näyttelijän, henkilökuvien kautta. Lisäksi viitonen luki lehtijutun nuorten kesätyöstä. Lisätietoa ➡ https://tem.fi/nuoret-tyontekijat.
Kappaleessa pohdittiin, miksi haluaisi isona, ja miten unelma-ammattiin voisi päästä. Sitä ei vielä tarvitse tietää ja haaveet saavat muuttua. Koulutyö ja työelämässä tarvittavien taitojen harjoittelu arjessa, harrastuksissa ja kavereiden kanssa ovat hyviä elämän avaimia. Uusien taitojen kartuttaminen, on muuttuvassa maailmassa tärkeää.
Jokainen on hyvä sellaisena kuin on ja taitava jossakin. Tehtäväkirjassa oli laaja lista erilaisista ammateista, joita viitonen sai valita joitakin itseään kiinnostavia. Eniten kiinnostivat tässä järjestyksessä: maanviljelijä (haaveammatti taaperosta asti 🙂), metsänhoitaja, putkimies, autonkorjaaja ja automyyjä. Käytännön työt kiinnostavat viitosta tällä hetkellä eniten. Jos listalla olisi ollut jokin tutkijan työ, olisi se tullut mukaan myös.
Oppilas kirjoitti lyhyesti millaisia taitoja maanviljelijä työssään tarvitsee (suunnittelua, osto- ja myyntitaitoja, konetekniikkaa) ja lyhyen kuvauksen työpäivästä keväällä.
Uskonnon tunnilla viitonen perehtyi muslimin viiteen velvollisuuteen, joilla osoitetaan kunnioitusta Allahia kohtaan. Ne ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almut ja pyhiinvaellus. Nämä viisi pilaria muodostavat islamin mukaan ihmisen elämän perustan. Uskontunnustus kuiskataan muslimin korvaan heti syntymän jälkeen. Muslimin tulee rukoilla kohti Mekkaa viisi kertaa päivässä. Tärkein rukoushetki on muslimien pyhäpäivänä perjantaina. Ramadan-kuun aikana jokaisen terveen aikuisen tulee paastota auringonnousun ja auringonlaskun välisen ajan. Paasto päättyy id al-fitr-juhlaan. Muslimin tulee kohdella muita hyvin ja antaa almuina omastaan vähäosaisille. Islamin mukaan muslimin tulisi tehdä pyhiinvaellus Mekkaan ainakin kerran elämässään.
Halal tarkoittaa muslimeille sopivaa ruokaa, johon ei kuulu sianliha, veri tai alkoholi. Koraani antaa myös ohjeet säädylliseen pukeutumiseen. Ohjeita tulkitaan eri kulttuureissa eri tavoin. Naisten huivin käyttö on yleistä, mutta kaikki musliminaiset eivät käytä huivia.
Harjoituskirjan tehtäviin sekoittui hitunen ymppää, islamilaisen maailman aluetta kartasta tutkiessa.
Matematiikassa tutkittiin kartan mittakaavaa ja harjoiteltiin todellisen välimatkan laskemista mittakaavan avulla. Viitonen tutkii mielellään erilaisia karttoja, joten asia oli hänelle tuttu. Tehtävät sujuivat muuten ihan hyvin, paitsi sanallisissa vihkotehtävissä, jouduimme yhdessä pohtimaan, mitä ja miten ollaan laskemassa. Onneksi meillä on aikaa ja rauhaa tylskennellä ilman ulkopuolista painetta. Sisäinen onnistumisen halu on oppilaalla niin suuri, että se käy joskus liki ylivoimaiseksi. Silloin tarvitaan tukea ja juurikin aikaa ja rauhaa.
Todellisten etäisyyksien laskeminen ja päätteleminen mittajanan avulla sujui ongelmitta. Oppilas sai samalla selville joitakin mielenkiintoisia paikkoja ja paikannimiä 🤩
Oivaltaja 5b:ssä treenattiin vielä vähän prosentti- ja rahalaskuja. Kokeilimme erilaisia laskustrategioita, ja pohdimme mikä näistä sopii itselle parhaiten.
Suomen kielen ja kirjallisuuden viikon aluksi harjoiteltiin luetusta kertomista. Oppikirjassa oli kolme kirjakatkelmaa, joista viitonen luki vain kaksi. Syynä yhden yli hyppäämiseen oli, että katkelma oli kirjasta Zaida ja lumienkeli, jota oppilas on juuri lukemassa. Hän ei halunnut mahdollisia juonipaljastuksia. Tehtävissä hän esitteli lyhyesti viimeisimmän äänikirjana kuuntelemansa Soturikissat-sarjan teoksen.
Luimme oppikirjan runoja ja harjoittelimme runojen tulkintaa. Valitsimme runon ja arvoimme nopalla, millä tavalla runo tulee esittää. Tehtävä oli tosi hassu ja kolmonen halusi (ja tietenkin pääsi) mukaan. Luimme jokainen vuorollaan. Iloisen runon tulkitseminen vakavasti nauratti, valoisa tyyli oli överipirteä ja hidas superunettava. Yleisö viihtyi!
Runo aiheesta oli tehtäväkirjassa kaksi aukeamaa tehtäviä. Viitosesta hauskin oli harjoitus, jossa lehtijutusta muokattiin runo. Lopputulos oli ihan höpsö!
Historia eteni kahden kappaleen verran. Ensin perehdyimme kauppa- ja ryöstöretkiin sekä tutkimusmatkoihin. Taitavia merenkävijöinä viikingit ulottivat matkansa kauas Venäjälle, Välimerelle ja aina Pohjois-Amerikkaan asti. Heitä saattoi nähdä Itämeren ja Euroopan rannikoilla käymässä kauppaa turkiksista, meripihkasta, raudasta ja orjista. Etelästä tuotiin Bysantin rikkauksia sekä tietoja ja taitoja.
Tarinoissa viikingit olivat pelättyjä merirosvoja. Viikingit tekivätkin paljon sota- ja ryöstöretkiä erityisesti Euroopan rannikoilla. Rannikkokylien ihmiset pelkäsivät viikinkejä syystä: viikingit tuhosivat ryöstämänsä kylät täysin.
Taistelutaidoistaan tunnettuja viikinkejä palkattiin joskus hallitsijoiden henkivartijoiksi. Työ henkivartijana tai palkkasoturina oli hyvä tapa saada elanto.
Tutkimusmatkoillaan viikingit löysivät uusia asuinalueita ja vesireittejä. Hyville alueille he jäivät asumaan ja viljelemään maata. Tällaisia siirtokuntia perustettiin muun muassa Islantiin, Grönlantiin ja Pohjois-Amerikkaan.
Koska pitkät merimatkat veivät suuren joukon miehiä pois kylästä, naiset huolehtivat kylän askareista. Työntäyteisinä kesinä he viljelivät maata, valmistivat ja varastoivat ruokaa, huolehtivat lampaista ja tekivät vaatteita. Talven varalle varastoitiin viljaa ja säilöttiin lihaa, kalaa, sieniä ja marjoja.
Viikinkikylän tärkein talo oli päällikönhalli. Kaikki viikinkitalot rakennettiin puusta erittäin tiiviiksi kestämään ankaran talven. Talon keskellä olevassa tulisijassa valmistettiin leipiä, kypsytettiin lihaa ja kalaa ja keitettiin velliä. Sen ympärillä lämmiteltiin, tehtiin askareita ja tietenkin kerrottiin tarinoita eli saagoja.
Näissä tarinoissa kerrottiin jumalista ja uskomuksista, hurjista taisteluista, rikkauksista ja matkojen ihmeistä. Toisin kuin perinteisissä saduissa, viikinkien tarinoissa paha sai usein palkinnon. On hyvä muistaa, että saagat on kirjoitettu muistiin vasta viikinkiajan jälkeen, joten niiden tieto voi olla vääristynyttä.
Oppikirjassa kerrottiin tarkemmin saagojen maailmasta, jumalista ja sankareista esimerkiksi pyhästä puusta Yggdrasil, ihmisten asuttamasta Midgårdista, uskosta Ragnarökiin eli maailmanloppuun, Lokista, Odinista ja Sigurdista. Tämä aukeama kiehtoi suuresti oppilasta.
Viikinkien riimukirjoitus näytti hauskalta, siihen palaamme vielä ensi viikolla kertaustehtävissä. Sitten historia tältä lukuvuodelta päättyykin. Ainakin kirjojen osalta, kesällä saatamme sadepäivinä katselle kiinnostavia dokumentteja.
Helatorstaina vierailimme Suomen Rautatiemuseossa ihailemassa veturien ja muun kaluston lisäksi vanhoja Saabeja. Yhden päivän juttu -tapahtuman vuoksi museoon oli vapaa pääsy.
Yhden viikon ja päivän juttuja
Ympäristöopin sisällöt ovat valmiit, mutta jotakin tekemistä on kiva olla viitosen ahertaessa omissa oppiaineissaan, joten kolmonen teki tehtäviä Liikennetyökirjasta.
Ulkona liikkuessa on hyvä käyttää sopivia turvavälineitä. Pyöräilijällä pitää olla sopiva ja oikein säädetty kypärä, jalankulkija tarvitsee pimeällä heijastimia, veneillessä tarvitaan pelastusliiviä. Jos uimari joutuu pulaan, hänelle heitetään pelastusrengas.
Kolmonen sai suunnitella sellaisen oman liikennemerkin, joka hänen mielestään puuttuu. Hän piirsi merkin, jolla kielletään veneily. Tätä kyseistä merkkiä käytettäisiin alueilla, joissa on suojeltuja eläinlajeja. Kolmonen innostui tekemään vielä lisää tehtäviä kuten väittämiä veneilystä.
Hätänumeroon soittamista on hyvä välillä muistella, jotta sen todellisessa hätätilanteessa hallitsee. Teimme siis Liikennetyökirjasta myös tähän liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen ohjeet lapsille tässä.
Tällä viikolla harjoiteltiin pikku tauon jälkeen myös Toporopassa. Viikonloppuna vaihdoimme kolmosen itse kasvattamalla mandariinille uudet ruukun ja mullat.
Matematiikan tunneilla tutustuttiin pinta-alan käsitteeseen ja harjoiteltiin alueen peittämistä erilaisilla pinta-alayksiköillä. Pinta-ala tarkoittaa tietenkin alueen kokoa. Tehtävissä pinta-aloja laskettiin ruutujen ja kolmioiden määrinä. Esimerkiksi: Piirrä kuvio, jonka pinta-ala on 12 ruutua.
Suorakulmioiden ruutujen lukumäärää laskettiin myös kertolaskulla. Osassa tehtäviä oli kuva, josta tuli laskea ruudut ja merkitä sitten oikea kertolasku, toisissa kerrottiin ruutujen määrä, jonka jälkeen merkittiin kertolasku ja piirrettiin sopiva suorakulmio. Nämä kaikki olivat kolmosesta kivoja tehtäviä.
Tuhattaiturin viikon lopuksi kolmonen harjoitteli geometriajakson oppeja. Oivaltaja 3b:ssä kerrattiin vielä monikulmion piirin laskemista.
Suomen kielen ja kirjallisuus jatkui oman fantasiakertomuksen kirjoittamisella Wordissa. Tarina etenee hitaasti enkä painosta sitä valmiiksi. Kolmonen saa toteuttaa luovuuttaan ihan rauhassa, meillä kun on niin sanotut varsinaiset sisällöt valmiina.
Tsemppi – Luova kirjoittaminen tehtäväksi valitsin harjoituksen, jossa oppilas sai nopalla arpoa tarinan paikan, hahmot ja juonenkäänteet. Vihkoon syntyi humoristinen pikku kertomus presidentin kolmesta toivomuksesta.
Kirjasta Tsemppi – Opiskelutaidot kolmonen teki harjoitukset Vertaile ja tiivistä ja Lue ohjeita. Ensimmäisessä oli makoisa aihe: metsämarjat. Molemmissa tehtävissä oli paljon lukemista ja luetunymmärtämistä, joiden harjoitteleminen on aina tärkeää.
Helatorstaina oli Hyvinkäällä Yhden päivän juttu ja sen myötä vapaa pääsy Suomen Rautatiemuseoon. Saimme ihailla veturien ja muun kaluston lisäksi vanhoja Saabeja. Ihmisiä oli kauniina päivänä paikalla varsin mukavasti.
Jaakon sarvet
Matematiikan viikon alkuun pelasimme Tuhattaiturin Monikulmiopeliä. Pelin jälkeen kolmonen otti kirjan toimintakuoresta 12 samanlaista kolmiota ja muodosti niistä samanlaisia kuvioita kuin kirjan kuvissa oli. Molemmista toiminnoista tykättiin!
Kolmonen yllättyi, kun Toimintatunnin jälkeen ei tullutkaan Tähtipysäkkiä, vaan jakso jatkuikin vielä. Välissä vain kerrattiin ja harjoiteltiin. Nyt vuoroon tuli monikulmion piirin laskeminen ja merkitseminen. Näissä ei ollut ongelmia.
Oivaltaja 3b:ssä tutkittiin vielä kolmioita. Muuten asiat olivat tuttuja, mutta oppilas huomasi, ettei Tuhattaiturissa ollut kerrottu kolmion sivujen olevan janoja. Hyvin huomattu ja muistettu!
Suomen kielen ja kirjallisuuden tunneilla teimme pari sanelua, joissa kolmonen sai muistella, miten yleis- ja erisnimet kirjoitetaan. Muuten opit olivat hyvin muistissa, mutta osoitteeseen lipsahti numero kirjaimin. Tämäkin taisi olla vain ajatuksen karkailun hetki, koska oppilas kyllä tietää miten osoitteet kirjoitetaan oikein. Ei mikään iso virhe, kun kadunnimi oli aivan oikein isolla alkukirjaimella.
Kirjoitustreeniä tietokoneella tehtiin Tsemppi Luova kirjoittaminen haastavammilla tehtävillä. Aluksi kolmonen sai valita kirjasta jännityskertomuksen lopun ja kirjoittaa sitten koko tarinan. Syntyi tällainen pikku jännäri, jossa on sopivasti myös huumoria:
“Eräänä päivänä minun äitini oli lääkärissä. Minä jäin yksin kotiin. Menin keittiöön. Keittiö oli pimeä ja synkkä, kunnes laitoin valot päälle. Minä näin keittiössä miehen, jolla oli liskon häntä, kengät jalassa ja päänä kultainen kallo. Hirviö alkoi jahdata minua. Minä pakenin. Yhtäkkiä en enää pelännyt hirviötä. Minä sanoin: – Kengännauhasi ovat auki. Hirviö katosi, kun hän tajusi, etten minä enää pelännyt häntä. Äitini tuli kotiin.
Illalla äiti tuli sanomaan minulle hyvää yötä. Hän istui sängyn laidalle ja vakuutti minulle, ettei hirviöitä ole oikeasti olemassa. Vähänpä hänkin tietää.”
Toisena Tsemppi-tehtävänä annoin oppilaan valita, kirjoittaako hän mieluummin uutisen vai fantasian. Valinta osui, ei niin yllättäen, fantasiaan. Tähän hän valitsi kirjasta fantasiatarinalle nimen. Kertasimme oppilaan omasta pyynnöstä fantasian tunnusmerkit. Kirjoitus lähti hieman takellellen liikkeelle, joten kertomusta jatketaan myöhemmin. Luovuus ei toimi käskystä, pitää olla myös oikea fiilis.
Uskonnon kirjojen viimeisenä aiheena tälle lukuvuodelle käsittelimme juutalaisuuden peruskäsitteitä ja erityisesti juutalaisten pyhä paikkaa: synagogaa. Oppikirjan kuvasta oppilas etsi pyhän arkin, jossa Toora-rullia säilytetään, menoran eli seitsemänsakaraisen kynttelikön, Tooran, joka oli avoimena bima-pöydällä, rabbin eli opettajan ja kipan.
Synagoga on pyhäkkö, jossa juutalaiset rukoilevat, kokoontuvat ja järjestävät opetusta. Suomessa on kaksi synagogaa, Helsingissä ja Turussa.
Uskonnon tärkeimmät asiat on siis nyt opiskeltu. Tehtäväkirjassa on vielä pari tekemätöntä itsearviointi-sivua. Ne tehdään ensi viikolla. Silloin otamme myös selvää, mikä on helatorstai. Jatkossa seuraamme kalenterista kirkkovuoden kulkua ja selvitämme kiinnostavat päivät. Muuten uskonto jää kolmoselta ensi viikon jälkeen kesätauolle.
Ympäristöopissa koululainen sai loppuun Filla&Rillan tason 1-tehtävät. Bonukset eivät puhuttele, joten keksimme jotakin muuta puuhaa ensi viikolle.
Säät ovat olleet kohdallaan, joten ulkoillessa olemme tehneet joitakin kivoja keväthavaintoja. Hienoin open mielestä oli kolmosen havaitsema sarvijaakko! Otimme siitä kuvan vähän kauempaa, joten rajattu ja kuvankäsittelyllä tarkennettu kuva ei ole aivan täydellinen.
Koti on koulu 